Saariston lapset

Saariston lapset

1980-luvun loppupuolella koettiin Utössä jotain ennenkuulumatonta: saaren luotseista ei yksikään ollut syntyperäinen utöläinen! Tilanne onneksi korjaantui, kun ensin Dan Bergman ja sitten hänen veljensä Ulf Bergman aloittivat työskentelyn kotisaarensa luotsiasemalla....
Mereltä metroon – ja taas merelle

Mereltä metroon – ja taas merelle

Katajanokan rannasta, aivan Katajanokan talviuintipaikan vierestä, lähtee joka aamu liikkeelle pirteän punainen luotsikutteri. Kutterissa ollaan matkalla töihin Harmajalle, Helsingin luotsiasemalle. Harva helsinkiläinen menee töihin laivalla, vielä harvempi...
Organisaation kehittyminen

Organisaation kehittyminen

Organisaatio uusiksi Merenkulkulaitoksen organisaatio pysyi vuodesta 1937 alkaen vuosikymmenet samankaltaisena. Keskusvirastona toimi Merenkulkuhallitus, joka yhdessä kenttäorganisaation kanssa muodosti Merenkulkulaitoksen. Luotsauksesta vastasi Merenkulkuhallituksen...
Luotsauslaivaston historia

Luotsauslaivaston historia

Veneet puuta Luotsien käyttämä venekalusto oli toisen maailmansodan jälkeen melkoisen kirjavaa. Vuonna 1950 luotsiasemilla oli yhteensä 251 valtion omistamaa venettä, joista kuitenkin vain osa oli varsinaiseen luotsaukseen tarkoitettuja. Pääosa veneistä oli puisia, ja...
Liikenne muuttuu, elämäntapa muuttuu

Liikenne muuttuu, elämäntapa muuttuu

LUOTSIT JÄTTÄVÄT SAARISTON Luotsin edellytettiin perinteisesti asuvan ja elävän luotsiaseman läheisyydessä. Purjehduskaudella luotsin oli oltava saapuvilla kutakuinkin jatkuvasti, ja tätä kompensoi puolestaan hiljainen talvikausi. Rannikon luotsiasemien yhteydessä...
Palkkauksesta ja maileista

Palkkauksesta ja maileista

Jos olivat luotsin työtehtävät toisinaan kirjavia, niin oli myös palkkaus. Luotsi sai valtion palkkaluokkien mukaista palkkaa, mutta 1970-luvulla vain runsas puolet ansioista tuli varsinaisesta palkasta syrjäseutulisineen, erilaisten lisäkorvausten osuus oli 40-45...