mennessä sariturkkila | marras 15, 2016 | Tarinoita
Kokkolalainen Kenneth Bäckström ihaili jo pikkupoikana luotsien veneitä ollessaan isoisänsä mukana kalastamassa. Isona Bäckström pääsi ajamaan kuttereita ja nopeita luotsiveneitä – ja myös kehittämään niitä. Vuonna 1986 Kenneth Bäckström oli töissä setänsä...
mennessä sariturkkila | marras 6, 2016 | Tarinoita
Ennen olivat luotsit luotseja ja kuskit kuskeja. Nyt luotsi ja luotsikutterinhoitaja muodostavat tiimin, jossa tärkeintä on keskinäinen luottamus. Tero Jalonen oli 12-vuotias, kun hän vei ensimmäisen kerran luotsin laivaan. ”Kaikki Kustavin luotsiaseman miehet...
mennessä sariturkkila | marras 6, 2016 | Tarinoita
Pentti Auranaholla ja Ilkka Sipilällä riittää juttua luotsauksesta. Ei mikään ihme, sillä Hailuodolta kotoisin olevien serkusten suvussa on ollut luotseja 1600-luvulta lähtien. Sanavalmiit serkukset tapasivat Oulu-laivalla Toppilan satamassa, nauttivat laivakokin...
mennessä sariturkkila | marras 6, 2016 | Tarinoita
”Luotsin työ ei ole avaruustiedettä”, sanoo Harmajalla pitkään työskennellyt luotsivanhin Mikael Elmgren eli ”Elmeri”. Lausahduksella Elmeri tarkoittaa, ettei luotsin työtä ole tarpeen mystifioida: tärkeintä on pitää jalat maassa, hermot...
mennessä sariturkkila | marras 6, 2016 | Tietoa
Leipä pieninä palasina Huolimatta kutterinhoitajien ja emäntien palkkaamisesta luotseilla säilyi velvoitteita päätehtävänsä ohessa. Tärkein näistä oli väylien viitoittaminen. Luotsien tuli hankkia viittojen valmistuksessa tarvittavat tarveaineet – puutavara ja kivet –...
mennessä sariturkkila | marras 6, 2016 | Tietoa
”Johan siinä sielu kuolisi” Merenkulku ja luotsaukset Suomen rannikolla lisääntyivät voimakkaasti sodanjälkeisen teollistumisen ja nousukauden vuosikymmeninä. Vuonna 1950 luotsauksia tehtiin runsaat 26 000, kymmenen vuotta myöhemmin noin 45 000 ja vuonna 1970 yli...
Viimeisimmät kommentit