Juha Tulimaa osallistui Finnpilotin järjjestämään luotsauksen 320-vuotisjuhlaan syksyllä 2016.

Juha Tulimaa on Suomen ainoa luotsineuvos. Taustalla on mittava merenkulku-ura, ura luotsina ja Luotsiliiton puheenjohtajana sekä reilut kaksi vuotta kansainvälisen luotsiliiton EMPAn puheenjohtajana.

Vaasasta kotoisin olevasta Juhasta piti alun perin tulla lakimies. Isällä oli elintarviketukku ja poika työskenteli kesät kaupan juoksupoikana ja myöhemmin kuskien lomittajana. Siinä sivussa Juha kävi lukiota, josta pääsi ylioppilaaksi vuonna 1970. Koulutie kulki enteellisesti luotsipatsaan ja paloaseman ohi. Paloasemalta löytyi ylioppilaskesän työpaikka. Juha asui perheen kesämökillä saaressa itsekseen ja lueskeli työn ohessa oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Kohtalo oli kuitenkin päättänyt jo toisin. Kokeet menivät hyvin, mutta opintopaikka ei auennut. Palomiehen hommia olisi Tulimaalle ollut tarjolla, mutta vesi kiehtoi tulta enemmän.

Sittenkin merille
Siskon jäljillä rannikkojääkäri päätyi Lauttasaareen merikouluun.Ensimmäinen merireissu oli Finnlinesin Finnbuilderilla tehty tuuraus. Reitti oli Hamina-Rotterdam-Boston- New York. Puolimatruusin hyttikaverina oli myöhemmin hyvinkin tutuksi tullut Matti Pajula. Merenkulkuopisto Kotkassa alkoi marraskuussa 1973 ja kapteeniluokalle Tulimaa siirtyi 1977 käytyään vuorovuosina merellä ja koulussa. Mereltä löytyi myös puoliso, joka ymmärtää merityötä oikein hyvin, onhan hän konepäällikön tytär.

Luotsiksi Kotkaan
Nykyinen luotsineuvos pääsi luotsiksi suoraan laivalta 80-luvun alussa. ”Mun kohdalla kävi niin, että yksi Orren luotsi katosi Sipoon selällä talvella. Koska virkamies oli kateissa, ei uutta voitu palkata, mutta sijainen tarvittiin. Kun kadonnut sitten keväällä löytyi kuolleena, sainkin jäädä. Sitä ei hyvällä katsottu.” Juha Tulimaan luotsin ura alkoi Kotkan luotsipiirissä Loviisan luotsiaseman Orrengrundin vartiopaikalla vuonna 1982. Luotseja oli silloin Kotka-Hamina-Orrengrund alueella 45 henkeä.

Muutokset työpaikan kulttuurissa ja työn organisoinnissa olivat jo itämässä. ”Ennen luotsiksi tultiin, kun sai muualta fudut. Potkut saaneet valtamerikipparit olivat järjestään joko hulluja tai juoppoja, joten valikoima ei olut kovin hyvä. Silloin 80-luvun alussa Orressakin istuskeltiin verkkoja paikkaamassa ja naukkailemassa leppoisasti. Kun laiva tuli, selvin lähti luotsaamaan. Hurjaa puuhaa. Piiripäällikkö Mikko Sarkkinen ja piirin luotsivanhimmat halusivat vähitellen luotseiksi mieluummin uusia miehiä suoraan aluksilta. Minusta siitä alkoi tämän työn parempi arvostus.”

Luotsi luotsaa tai elpyy
Luotsien tehtäviä ja luotsauksen organisointia järjesteltiin uudelleen Merenkulkuhallituksessa ja Merenkulkulaitoksessa1980-90 -luvuilla. Tavoitteena oli saada koko maan luotsaus samaan yksikköön ja purkaa piiriorganisaatio. Piiripäällikkö Sarkkinen halusi myös määritellä luotsin tehtävän työviikolla: luotsi joko luotsaa tai elpyy. Siihen ei kuulunut alkoholi tai muut hommat, kuten vaikka merimerkkien korjailu.

”Mehän hoidettiin myös nykyiset meriliikennekeskuksen ja luotsinvälityksen työt. Perjantaina agentit soittivat meille suoraan tulossa olevat laivat 3-4 neljän päivän säteellä. Sitten seurattiin VHF:llä liikennettä. Me oltiin tietokeskus kaikesta.”  VTS;n perustaminen 1995 oli iso muutos. Luotsit pääsivät keskittymään ydinosaamiseen.Juha eteni luotsin urallaan nopeasti varaåldermaniksi, mikä sitten olikin jo vakituinen virka. Myös Luotsiliitto kiinnostui uudesta ja ripeästä luotsista. Suomen puheenjohtajan paikalle hän päätyi vuonna 1995 ja pysyi siinä 13 vuotta. Sinä aikana perustettiin Liikelaitos Finnpilot ja Tulimaa pääsi taas asioimaan Matti Pajulan kanssa.

”Finnpilotissa on minusta nyt hyvä tilanne. Palkkakehitys on ollut hyvä ja työn arvostus on koko ajan noussut. Ollaan asiantuntija-ammattien tasolla asiantuntijoiden joukossa. Organisaatioonkin voi loppujen lopuksi olla tyytyväinen. Jos minä olisin ollut Matin paikalla, olisin vienyt toimintaa enemmän ranskalaisen osuuskunnan tai saksalaisen itsenäisten luotsiasemien verkoston suuntaan. Mutta poliittinen tahto oli toinen ja meillä on nyt valtionyhtiö.”

EMPAn eli kansainvälisen luotsiliiton hallituspaikalta Tulimaa valittiin koko järjestön puheenjohtajaksi vuonna 2003. Sitä kesti 2,5 vuotta. Lisäksi olivat vielä normihommat luotsivanhimpana Orrengrundissa. ”Mulla oli silloin töitä 24 tuntia töitä vuorokaudessa, sitä ei kukaan kestä.” Eläkepäivät alkoivat vuonna 2008.

Muutos ja tulevaisuus
Ai miten merenkulku on muuttunut mun uran aikana. No ainakin turvallisuudesta on ruvettu tinkimään. Talous ja nopeus ohittavat kaiken, ei hyvä. Merenkulun osaaminen on myös laskenut ja se on vaarallista. Suomalainen merikapteeni kyllä osaa, mutta muualla tingitään laadusta.”

”Jos minä saisin päättää, olisi kaikkien pakko käyttää luotsia. En antaisi ainuttakaan luotsivapautusta ihan turvallisuussyistä. Olen huolissani erityisesti osaamisen laskusta ulkomaisissa aluksissa, mutta myös suomalaisten päättäjien keskuudessa. Missä on Suomen merenkulun osaaminen? Isoja päätöksiä tehdään ilman asiantuntemusta”

”Luotsaus tuo lisäarvoa yhteiskunnalle, se on minusta aivan selvä. Luotsilla on aina paikallistuntemus, se ei katoa mihinkään. Turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan kokonaiskuvaa aluksesta ja olosuhteista. Laivat voivat tulevaisuudessa kulkea automaattisesti avomerialueella, mutta tarvitaan joku, joka tuo alukset satamaan.

”Työpaikkoja luotsina on myös tulevaisuudessa ja minusta luotsintyö on merenkulun töistä paras. Paperityöt on siinä minimoitu!” nauraa Suomen ainoa luotsineuvos Juha Tulimaa.